maanantai 2. joulukuuta 2013

Adventin aika ja kadonnut salasana

 
Päätin päivittää blogia pitkästä aikaa kun huomasin unohtaneeni Bloggerin salasanan. Onneksi pääsin käsiksi blogini hallintaan googlen avustuksella: hetken ehti harmittaa että näinköhän menetin blogini -uutta tuskin olisin ihan heti perustanut. Samalla tajusin, että vaikka blogin päivittäminen ei minulle ole se ykkösjuttu tiiviissä arjessa (onnistun jopa välillä unohtamaan koko blogin), niin silloin tällöin haluan tallentaa tänne kuviani ja ajatuksiani. Syksyn aikana tärkeimmäksi tiiviissä arjessa on noussut läsnäolo tärkeimmissä ihmissuhteissa, paljon syliä ja silityksiä, some -elämän kustannuksella ;)



Kauneutta pitää elämässä aina olla edes ripaus. Pihan syksyinen kanervainen ilme on mieleeni melkein yhtä paljon kuin rehevimmillään oleva kesäinen piha. Riisuttu - runsas, kauniita molemmat. Piha on aina yhtä kiehtova, saa ajatukset ja suunnitelmat elämään, vuodenajasta riippumatta.

 
Isänpäivänä rakkaani sai samettisen liiloja neilikoita, vaalean liiloja ruusuja ja vahakukkia ison kimpullisen (kuvassa värit punertavat). Vahakukkia tilaan aina Stockmannilta jouluksi kotiin, minusta ne sopivat jouluun hyvin.


 
Minulle oleellinen osa kodin joulukoristelua on erilaiset kukkajutut, vihreää pitää olla. Hankin mieluummin erilaisia istutuksia kuin muuta joulukrääsää. Lisäksi syksyn aikana hamstraan jäkälää, oksia, risuja, käpyjä. Minusta pelkät risut maljakossa ovat kauniita. Tänään olen tehnyt jouluisia asetelmia. Niistä lisää myöhemmin.

 
Nyt kun taas "muistin" blogini, huomaan että yksi puutarhahaaste on yhä vastaamatta ja Onnen lähteellä -puutarhatourneen kuvasaldo avaamatta. Näihin palailen vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti